
Tässä taas ollaan, alku tuntui ensimmäistä kertaa raskaalta, kunnes olin saanut syksyn roskat siivottua ja löysin ensimmäiset elonmerkit, villirukola oli selvinnyt ennätyskylmästä talvesta, samoin persilja. Myyränkäytäviä ei ollut kovin paljoa (eivät olleet syöneet raparperin juurakoita) ja lahjaksi saadut 4 pionia, jotka tuli heitettyä jonnekin mullan alle synkkänä syyspäivänä toista vuotta sitten, ovat kaikki tukevasti elossa.
Tämä näky ei houkuttele, ei sitten yhtään!
