11/08/2009

Latva-artisokka, koko tarina

Kesän 2009 uusi kasvi palstalla oli latva-artisokka, varsinainen kaunotar. Alkajaisiksi tarvitaan hyvä ystävä, joka hankki siemenet (kiitos M!).

Siirto kasvimaalle kesäkuun alussa. Kuvan jänisaita toimi, kumma kyllä.
Taimet tuli istutettua aika tiheään, sillä jokainen lähti kasvuun. Itse olin kovin tyytyväinen näihin leikkikehiin. Artisokan harmaanvihreä värisävy on kaunis. Välistä pilkottaa parsakaali, joka innokkaasti kasvatti lehtiä, vaan ei yhtään parsankukintoa.



Elo-syyskuun vaihteessa oli satoa jo korjattu ja maisteltu voisulan kanssa, ensimmäistä kertaa latva-artisokkaa ilman purkinavaajaa. Maku oli selkeästi saman tyylinen kuin maa-artisokalla. Ne höytylät sisältä kannattaa sitten poistaa tarkkaan, tarkertuu kurkkuun pahemmin kuin rapola.

Kaikki nuput eivät kasvaneet isoiksi, mutta en raaskinut yhtään niistä latvoa pois. Komea kasvi herätti huomiota ohikulkijoissa, useampaan kertaan sain esitellä äidin ylpeydellä. Jos ensimmäinen artisokkakesä ei ollut pelkkää aloittelijan tuuria, voin lämpimästi suositella!




Kaikkia nuppuja ei sitten ehditty syömään. Pöytäkoristeeksi jäänyt artisokankukka päätti esitellä herkän violetit terälehtensä lokakuun puolessa välissä.Lopuksi lyhyt oppimäärä latva-artisokasta:
-Suomessa kasvatetaan yksivuotisena, ei kestä talvea
-siemeniä myy mm. hyötykasviyhdistys
-esikasvatus aloitetaan helmi-maaliskuun vaihteessa, 1 cm syvyyteen (tämä aloitusajankohta on ongelmallinen, siis heti kun joulukoristeet on saatu pakattua)
-siirretään suurempiin ruukkuihin kun lehdet alkavat kasvaa, hyvin lannoitettuun multaan. Taimista kasvoi yllättävän napakoita.
-istutus maahan kesäkuun alussa, juurien vahingoittuminen hidastaa kasvuun lähtöä. Suositeltu etäisyys 60 cm x 100 cm. Pieneen kasvipalstaa riittäisi 1-3 tainta, laitoin 6 kpl (1m x 2m penkkiin)
-aurinkoiseen paikkaan, ravinteikkaaseen ja vettäläpäisevään multaan, huolehdi kastelusta ja lannoituksesta kasvukauden ajan
-sadonkorjuu kun kukkanuput ovat suuria ja turvonneita, ennen kuin kukkalehtien päät alkavat ruskettua, elokuusta alkaen, leikkaa vartta mukaan 10-15 cm
-pääverso ensin, tarvittaessa karsi liikoja sivunuppuja
-nauti voisulan tai bearnaise-kastikkeen tai sitruuna-voikastikken kera. Poista "karvat" sisältä, keitä suolavedessä 30-60 min.
-Rapujuhliin vaihtoehdoksi vegetaareille



Herukoiden aikaan 2 -cassislikööri

Miten helppoa se on: 1:1:1:
mustaherukoita:sokeria:vodkaa, esim. 500g kutakin.
Suureen ja tiiviiseen lasipurkkiin sullotaan kaikki (hanki 2l purkki). Muutamana päivänä käännellään tai hölskytellään purkkia niin, että sokeri liukenee. Sitten unohdetaan kaapin perälle muutamaksi kuukaudeksi. Joulua ennen otetaan esiin (jos muistettiin mihin piilotettiin), siivilöidään marjaroinat pois ja pullotetaan uudestaan, vaikka joululahjoiksi.
Mikä aromi!
Oma traditio on uuden vuoden juhlien Kir Royal: Likööriä lasin pohjaan ja shampanjaa päälle, suhteet maun mukaan.
Voi tehdä myös pakastetuista marjoista, mutta kesän maku jää hieman vajaammaksi.

Ei tämä tähän lopu!


Syksy oli siinä määrin vilkasta aikaa, etten huomannut tätä palstaa päivittää, mutta kuvia ja uutisia tulee kesän kokemuksista. Kekriä vietettiin ja kesän satoa on purnukoissa, pulloissa ja pakkasessa. Kuvan kurpitsat on kesäkurpitsoja, jotain pyöreää lajiketta, joiden taimet sain ystävältä. Olivat niin satoisia, että joitain ylikasvaneita jäi parvekkeelle halloweenin tarpeisiin. Joku raja on siinäkin, kuinka paljon kesäkurpitsaa yksi perhe voi syödä. Ehkä joudun tarkistamaan reseptien ideaani. Kaiken maailman piirakoita kun löytyy netistä pilvin pimein, olin ajatellut keskittyä juomapuoleen -mutta poikkeamia voisi tehdä sarjassa "mistä näitä ... tulee". Siis tuleville kesille kesäkurpitsavinkki: lettuja! Lettutaikinaan maun mukaan sopivasti kesäkurpitsaraastetta.
Linkkivinkki kekrin ja halloweenin viettoon: http://www.finlit.fi/juhlat/kekri/